Tarinat ja matkailu

Tarina on parhaimmillaan elämys ja tämä on huomioitu varsinkin matkailun alalla. Elämyspalvelujen tarjoaminen matkailijoille kasvaa kaiken aikaa ja tarinoiden avulla luodaan sisältöjä matkailuun. Lemin särä maistuu matkailijan suussa eri tavalla, kun ateriaan liittyy tarina siitä mistä särä on saanut alkunsa, ja kertomukset menneistä höyrylaivojen matkoista voivat saada Saimaa-maiseman matkailijan silmissä elämään.

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus kuvailee Elämystuottajan käsikirjassaan aitouden ja siihen liittyen tarinoiden merkitystä matkailussa:

”Matkailussa on viime aikoina kiinnitetty paljon huomiota aitouden vaatimukseen. Turistit voidaan nähdä nykypäivän pyhiinvaeltajina, joiden tavoitteena on löytää autenttisuutta. He etsivät toisten ihmisten arkitodellisuutta, sitä yksityisintä elämänaluetta, jota ei ole rakennettu muille esitettäväksi, vaan joka on olemassa pelkästään itsensä takia.”

”Tarina liittyy läheisesti tuotteen aitouteen. On tärkeää sitoa kokonaisuuden eri elementit toisiinsa yhtenäisellä tarinalla, jolloin kokemuksesta tulee tiivis ja mukaansatempaava. Hyvä tarina antaa tuotteelle ja kokemukselle sosiaalisen merkityksen ja sisällön sekä asiakkaalle syyn kokea kyseessä oleva tuote.”

Tarinat luovat sisältöjä matkailuun ja tarinoiden avulla matkailuyrityksen on mahdollista erottautua muista. Matkailuyrityksen ei tarvitse kuitenkaan olla yksin tarinallistamisen kanssa, vaan nykyisin löytyy monia palvelumuotoiluun ja sisältöjen luomiseen erikoistuneita toimijoita.

Yksi hyvä esimerkki palvelumuotoilujen tuottajasta on Jyväskylässä toimiva Tarinakone. Tarinakone on erikoistunut tarinallistamispalveluiden tarjoamiseen. Se auttaa yrityksiä löytämään oman tarinaidentiteettinsä ja tarinallistamaan palveluista elämyksiä.

Etelä-Karjalassa on myös paikallisia kulttuurin, tarinoiden ja palvelumuotoilun saralla toimivia tahoja. Esimerkiksi ruokolahtelainen Kulttuuripalvelu Kaiku tuottaa monipuolisesti kulttuuri-, tapahtuma- ja ohjelmapalveluita eri tarpeisiin ja tilanteisiin. Humanistisen ammattikorkeakoulun Periskooppi-hanke puolestaan luo luovien alojen ja matkailun verkostoa ja järjestää mm. palvelumuotoilukoulutusta yrittäjille.

Tarinapolut herättävät satuja henkiin

Tarinat ovat usein sidoksissa paikkaan ja paikat voivat elävöittää tarinoita. Paikan päällä kerrottuna tarina on helpompi herättää henkiin ja tarinan kuulija pystyy paremmin kuvittelemaan mielessään tarinan tapahtumat.

Paikkoja on mahdollista elävöittää eri tavoin tarinoiden avulla. Jyväskylässä toteutettiin Uno Cygnaeuksen ja Wolmar Schildtin juhlavuoden kunniaksi ”Unon ja Wolmarin matkassa” -äänipolku, jossa historian henkilöiden keskustelua on mahdollista kuunnella samalla kun kuulija kiertää tarinoiden paikkoja. Lohjalla Karnaisten tarinapolulla on laadittu koko perheelle tehtäviä, joiden avulla metsä ja sen haltiat sekä tarinat heräävät metsäretkellä henkiin.

Tarinoita on mahdollista elävöittää myös draaman ja elämyksellisyyden keinoin, mistä löytyy esimerkkejä Etelä-Karjalastakin.

Lemillä Iitiän Martat ja Lemin kotiseutuyhdistys ovat järjestäneet Lemin kotiseutumuseon alueella tonttupolkutapahtumaa joulun aikaan. Polulla pääsee kurkkimaan tonttuja ovista ja ikkunoista. Joulupukin poron kellojen kilinä metsässä kertoo joulupukin läheisyydestä. Museomäki ympäristöineen ja paikan tunnelma osaltaan virittävät joulun tunnelmaan.

Hiitolanjoella sadut heräsivät henkiin Rautjärven kulttuuriviikon yhteydessä vuonna 2006. Tuolloin Rautjärven kirjasto järjesti Sen seitsemän satua ja veljestä Hiitolanjoella! -satupolkutapahtuman, jossa monet eri satuhahmot näyttäytyivät Hiitolanjoen maisemapolun varrella.





Esimerkit osoittavat kuinka paikka voidaan herättää henkiin. Sadut on helppo kuvitella todellisiksi, kun ne toimivat yhdessä ympäröivän ympäristön kanssa. Tuvan takaa kurkkaava tonttu tai metsäpolun varrella huiluaan soittava Nuuskamuikkunen synnyttävät tarinasta elämyksellisen kokemuksen.

Hyvä tarina on elämys!

Parhaimmillaan tarina voi olla elämys. Elämys on moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus. Se on useiden tekijöiden summa, joka Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen (LEO) mukaan voi johtaa jopa muutokseen. Elämys on paljon enemmän kuin esimerkiksi hyvä palvelu tai miellyttävä kokemus.

LEO:ssa on kehitelty elämyskolmio työkaluksi elämyksiä kehittäville. Se voi auttaa myös tarinoiden kirjoittamisessa.

Elämyksellisyyden lisäksi Lapissa koulutetaan myös tarinankertojia. Tapani Niemi kirjoittaa Hiidenkivi 3/2011 lehdessä Lapin yliopiston TarinaMesta-koulutusohjelmasta, joka kouluttaa tarinakertojia matkailun tarpeisiin. Koulutusohjelmassa vanhan Lapin kulttuuri, perinteinen tarinankerronta ja draamallinen ilmaisu yhdistyvät mielekkääksi kokonaisuudeksi. TarinaMesta ei tuota teatteria lappilaisiin kulisseihin, vaan tarinassa myös kuulijalla on oma tehtävänsä. Kuulija muokkaa tarinaa keskeyttämällä, kyselemällä tai kommentoimalla.

Lappilaiset ovat tarinoiden ytimessä, kun he kertovat, että tarinan totuus käy harvoin yksiin ns. virallisen totuuden kanssa. Tarinan "totuus" piileekin sen elämyksellisyydessä: jos kertomus saa tunteet liikkeelle, se koetaan totena ja aitona. Jos tarina jättää kylmäksi, se ei kiinnosta.

Hyvä tarina kestää aikaa eikä kulu käytössä. Siksi kerromme vieläkin samankaltaisia tarinoita kuin esi-isämme. Matkan varrella tarinoiden henkilöt ovat voineet vaihtua, mutta tarina itsessään on pysynyt hyvin samanlaisena. Paikkaan liittyvä hyvä tarina saa kuulijan kuvittelemaan paikan elävästi. Se lähes pakottaa kuulijan liikkeelle paikkaan tutustumaan.