Tämä tarina kertoo tuokion Imatralta 30 vuoden kuluttua. Tarina on kirjoitettu maaliskuussa 2011, kun Imatrankosken keskustassa sijaitseva ravintola Vuoksenvahti täytti 40 vuotta.
"On kevät vuonna 2041.
Kaksi vanhaa huru-ukkoa istuu Wuoksi Watcherin terassilla kakkukahveilla. Ravintola täyttää 70 vuotta ja tarjoaa.
– Muistatkos silloin vuosituhannen alussa, kun se Storan vuoropomo Kämäräinen tyhjensi ne etanolisäiliöt Vuokseen, kun oli saanut potkut juopottelun takia.
– Joo. Tais olla nolkyt- tai ykskytluvulla kun rakensivat sen biodieseltehtaan Kaukopäähän. 100 miljoonaa litraa etanolia Vuokseen.
– Heh-heh. Tulipa kerralla se Ollilan imagoryhmän toive täytettyä. Että Suomen järvet juomakelpoisiksi.
– Joo. Mansikkalan kohdalla oli Vuoksi laimentunut sopivasti 38 prosenttiseksi. Senkun kanto ämpärillä kotiin.
– Eihän se kestänyt kuin puoli päivää, mutta kuuden kuukauden ilmaiset juomat tarjosivat.
– Oli ne aikoja.
– Oli ne. Vaan kohta alkaa BB-soitot.
– Nii. Hyvähän se on kun ne sillon aikanaan muuttivat sinne Rauhan Holidayhin. Ei tartte kaupungin tappiota maksaa.
– Sepä se. Ja voitoilla voi tänne kadulle näitä ilmaiskonsertteja järjestää.
– Ei taitais enää afro-amerikkalais-kuubalais-intialais-kiinalais-soittajia telttaan tullakaan?
– Ei tulis. Eikä rikas oligarkki kuuntelemaan.
– Ei, vaikka rikkaammaksi vaan kyllä tulivat.
– Tarkotatkos sitä sammen kasvatusta?
– Joo. Kaviaarihommathan meni persiilleen, mutta silti rikastuivat.
– Nii-ii. Kaatopaikkakaasujen metaanista sai kansainvälisestä porssistä miljoonia, kun möivät päästöyksikköjä. On ne fiksuja.
– On ne.
– Tullaanko kahville, kun Vahti täyttää 100 vuotta?
– No varmasti."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti