Maaseudun merkkipaalujen tarinankeruu jatkuu vielä vuoden alussakin, joten jos et ehtinyt vuodenvaihteeseen mennessä lähettämään tarinaasi, voit sen vielä tammi- ja helmikuun aikana tehdä. Kiitos kaikille, jotka ovat tarinansa lähettäneet!
Tässä eräs Parikkalasta meille saapunut tarina, jossa muistellaan Parikkalan markkinoita 1930-luvulla.
"Nyt jo edesmennyt isäukko kertoili joskus nuoruuden ajan sattumuksiaan. Tässä eräs niistä, markkinamuisto. Siihen aikaan markkinat oli paikkakunnalla merkittävä tapahtuma, joissa käytiin runsain joukoin. Kauppiaita oli paljon, oli vaatetavaran myyjiä ja paljon muutakin. Yleensä paremmat vaatteet ostettiin markkinoilta, sillä siellä oli valinnan varaa runsaammin kuin paikallisissa kaupoissa.
Niinpä isäukko oli mennyt sinäkin vuonna markkinoille erään sukulaismiehen kanssa. Tämä 30 kilometrin matka kuljettiin polkupyörillä, se ei nuorilla miehillä ollut matka eikä mikään. Niinpä he olivat ensimmäisen päivän markkinoilla, katselivat ja tekivät pieniä ostoksia. Mutta markkinat olivat kaksipäiväiset ja tuli yöpymispaikasta pula. He kulkivat pienen matkan markkinakentän taakse ja siellä oli metsän peitossa pikkuinen pelto, ja pellon laidassa lato täynnä kuivia heiniä. He päättivät yöpyä ladossa heiniin kääriytyneenä, sillä hyvinhän kesäaikana tarkeni niinkin.
Niinpä he ladon heiniin kääriytyneenä söivät eväitään, rupattelivat vähän aikaa ja sitten nukkuivat aamuun asti. Heräämisessäkin oli omat ongelmansa: kun he aamulla istuivat ladon kynnyksellä ja karistelivat heinänkorsia vaatteistaan, isäukko huomasi, että toinen kalossi oli kadonnut ladon heiniin, eikä löytynyt etsimälläkään. Eikä sinä vielä kaikki; ladon heinät alkoivat kahista, ja sieltä puskeutui näkyville vielä kaksi tuiki tuntematonta miestä. Ladossa oli heidän lisäkseen ollut muitakin yöpyjiä. Nämä markkinamiehet olivat menneet nukkumaan ladon heiniin jo aikaisemmin, eivätkä ilmaisseet itseään.
Oli se isäukkoa ja hänen kaveriaan jälkeenpäin vähän kauhistuttanut, mistä sen tiesi, vaikka nämä toiset yöpyjät olisi olleet mitä rosvoja tahansa. Luultavasti ne olivat kuitenkin aivan tavallisia markkinamiehiä, yösijaa vailla hekin. No ei siinä muuta tappiota tullut, kuin toisen kalossin menetys sillä reissulla, se ei löytynyt koskaan."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti