Kalterijääkärin hautakammio on tehty täydelliseksi kopioksi Jussi Reinikaisen Spalernajan vankisellistä. Viipurissa kauppiaana ja matkustajakodin pitäjänä toimiessaan Reinikainen oli samalla Saksaan jääkäriksi menevien nuorten miesten värväri ja etappimies. Venäläiset pidättivät hänet 13.3.1916 ja oltuaan Viipurissa vangittuna hänet siirrettiin Pietariin Spalernajan vankilaan. Maanpetollisesta toiminnastaan hän oli saanut syytteen, jonka mukaan rangaistuksena olisi kuolemantuomio. Epävakaissa oloissa oikeudenkäynti ei koskaan alkanut. Niitä aktivisteja, jotka oli vangittu Spalernajaan alettiin kutsua kalterijääkäreiksi. Heitä oli Jääkäri-Jussin lisäksi 77.
Venäjän vallankumouksen melskeissä vankilan ovet avattiin kaikille ja myös suomalaiset matkustivat nopeasti takaisin kotiinsa. Vuonna 1917 Jääkäri-Jussi ilmoittautui Preussin Jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoihin. Kenttäkelpoisuutensa liikenneonnettomuudessa menetettyään hän palasi Suomeen. Jussi toimi Suomessa komppanianvääpelinä ja esikuntavääpelinä vuoteen 1920, sen jälkeen liikemiehenä ja vuodesta 1927 maanviljelijänä kotiseuduillaan kuolemaansa asti. Talvisodan aikana hän palveli väestösuojelutehtävissä ja jatkosodassa Ilmasuojelukomppanian vääpelinä.
Jääkärien kokoontuessa Vaasassa 1958 Jussi Reinikainen kuuli ajatuksesta, jonka mukaan kunkin jääkärin kotipaikkakunnalla tulisi sopivalla tavalla säilyttää jääkärien muisto. Jussi päätti rakennuttaa Iivanansaarelle Spalernajan vankisellin kopion betonista omaksi hautakammiokseen. Lähes vuoden aikana olivat sellin mitat syöpyneet tarkkoina vangin mieleen. Kenkää mittana käyttäen selli piirrettiin ensin lattiaan ja sitten paperille.
Rakennus valmistui vuoden 1960 lopulla. Saaressa seisoi juhlallinen joukko, tilanteesta edelleen elävä kasku kertoo: ” Ja rivistön päässä seisoi vainaja itse!”.
Hautarakennus ehti olla 9 vuotta valmiina ennen Jussi Reinikaisen kuolemaa 29.7.1969. Jussi tuhkattiin Helsingissä ja tuhkauurna siirrettiin hautakammioon. Sitten hautakammio lukittiin ja hitsattiin kiinni. Vielä nykyäänkin saarella kävijä voi tarkkailla sellin sisälle ovessa olevan alkuperäisen vartijoiden tarkkailuluukun mukaisesta aukosta. Tuhkauurna on sijoitettu sellin ikkunan edessä olevalle pöydälle ja lisäksi sellissä on pronssinen jääkäripatsas. Muuten sisustus on tarkalleen samanlainen kuin Spalernajan sellissä.
Iivanansaari on listattu Etelä-Karjalan retkikohteisiin ja sinne pääsee vain vesitse. Saari sijaitsee kuitenkin lähellä rantaa ja kaikilla on mahdollisuus lainata julkista soutuvenettä sinne päästäkseen.
Lähde: Seppo Sahla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti