perjantai 14. lokakuuta 2011

Joutsenon hiidet

Joutsenon nykyistä kirkkoa on edeltänyt kaksi aiempaa kirkkorakennusta. Näistä ensimmäinen purettiin huonon kuntonsa takia vuonna 1760.

Ensimmäisen kirkon rakentamishistoriaa ei tunneta. Vanha joutsenolainen tarina kuitenkin kertoo, että hirsiä alettiin vedättää kirkon rakentamiseksi Hiidenmäelle, joka Honkalahden ja Punnanlahden välissä kohoaa huomattavasti ympäristöään korkeammalle. Kirkon rakentaminen ei kuitenkaan ollut mäen haltijoiden, jättiläisten mieleen. Minkä rakentajat saivat päivällä pystytetyksi, sen hiidet yöllä purkivat. Lopulta kyllästyttiin ja kuljetettiin hirret Kesolan kylässä sijaitsevan harjun reunalle, joka myöhemmin sai nimekseen Kapakkamäki siellä olevan krouvin mukaan. Nyt rakennustyöt alkoivat sujua hyvin. Mainitaan myös, että nämä hiidet olisivatkin olleet Pätilän kylän miehiä, jotka halusivat kirkon kyläänsä lähemmäksi ja päivisin levittivät juttua hiisistä.



Joutsenon nykyinen kirkkorakennus ja kirkon sivussa oleva aiemmista paikalla olleista kirkoista kertova teksti.


Jättiläisillä on muutenkin vahvoja näyttöjä käynnistään Joutsenossa. Toinen tarina kertoo jättiläisten kulkeneen Joutsenon läpi ja jättäneen askeltensa jäljet maastoon. Se oli tullut nykyiseltä Nuijamaalta päin. Ensimmäisen askeleen jälkeen syntyi Konnunsuolla Höytiön lampi eli Konnun Meri, toinen ulottui Haukkavuoren viereen Vesikkolan salolla ja syntyivät Haukksasuon lammet, sitten olikin jo Kiukkaanlammen vuoro. Sen jälkeen Lapinsuon Mustalampi ja varpaansa kulkija iski Jänhiälässä kiveen, jolloin syntyi Rakokivi ja viimeinen askel painaitui Korvenkylässä Repokiven lähelle, jonka jättiläinen jätti muistoksi käynnistään Joutsenossa.

Lähde: Pertti Vuori: Tullentallojain tarinoita (1979)

1 kommentti:

  1. Itse n. 20-vuotiaaksi asti Hiidenmäen juurella asuneena tämä tarina kuului lapsuuteeni olennaisesti. Siihen kuului lisänä vielä selitys Hiidenmäen laen kedolle: hiisien pahojen töiden takia se paikka minne kirkko olisi rakennettu, ja jonne hirret vieritettiin, ei kasva puita vielä tänä päivänäkään. Lapsena tämä selitys tuntui ihan looogiselta, nykyään epäilen että kylätoimikunnalla on osuutensa pusikoiden raivaamisessa ja kedon niittämisessä. :)

    VastaaPoista